Sivut

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Mikä piristää kun on huono päivä?

On erittäin harvinaista, että päiväni ei mene hyvin. Olen yleensä aina positiivisella mielellä ja hymy kasvoilla. Toisin oli kuitenkin eilen. Kiehuin raivosta koko päivän ilman kunnollista syytä.

Onneksi nämä asiat auttoivat minua:
1. Sörkan metroaseman edessä istuva (jo kalustoon kuuluva) kerjäläinen. Joka päivä hän jaksaa istua siinä samassa kohdassa odottaessa paria senttiä ja moikkaillessa ohilkulkijoille. Se saa minut jotenkin hyvälle tuulelle, että joku jaksaa tehdä tuollaista päivästä toiseen, silti hymyillen.

Kävelin metroasemalle sisään. Tuntui kuin olisin tehnyt kuolemaa. Aamuisen kahvini (siis 3kuppia ja 1 battery) vaikutus oli loppumassa.

2. Olin ostamassa metroaseman ylihinnoiteltua energiajuomaa automaatista, kun tuntematon nainen juoksi perääni ja toi matkalippuni, joka oli tipahtanut kaivaessani rahaa jättikokoisesta laukustani.

3. Pääsin vihdoinkin tietokoneelle ja kaiken huipentuma oli sitten seiskan otsikko. Kenestähän muustakaan kuin Johanna Tukiaisesta ja hänen avioliitostaan. Miljoonannet avioerohakemuspaperit lähetetty ja ties monennetko hampaanjäljet naamassa. Viihdettä parhaimmillaan.
Johanna kertoo blogissaan hänelle tulevan keikkoja tiheään tahtiin...Hienoa! en tiedä onko yhtä hienoa se minkä takia ihmiset ovat kertoneet menevänsä keikkoja katselemaan.

Huomaa taas kuinka paljon toiset ihmiset määrittelevät päivän kulkua. Edellä mainitsemani asiat ainakin saivat päiväni tuulet heti paljon paremmille suunnille. + tämä biisi

1 kommentti:

Blogiarkisto